Lisää 40-vuotisjuhlan aineistoa

Kullervo Hantulan 40-vuotiskatsaus Aarnen Tallin toimintaan 16.11.2012

AARNEN TALLI – TERVEYTTÄ JA ELÄMÄNILOA LIIKUNNASTA 

Ihminen on luotu liikkumaan, ja liikunnan harjoittamiseen ei ole yläikärajaa. Todellakin, mitä enemmän on ikää, sitä ahkerammin on liikuntaa harjoitettava, jotta hyvinvointi ja hyvä elämänlaatu säilyisivät mahdollisimman pitkään. Keski-ikä on jatkuvasti kohoamassa, ja pian meitä eläkeläisiä on yli miljoona eli noin yksi viidesosa koko kansasta. Koska useimmat meistä ovat tehneet elämäntyönsä ryhmän osana ja koska vietämme vapaa-aikamme läheisten parissa, on luontevaa harrastaa liikuntaa ikätovereiden muodostaman yhteisön jäsenenä. Myös henkisen hyvinvoinnin kannalta on merkitsevää saada kuulua johonkin ryhmään työuran päättymisen jälkeenkin. Tähän Aarnen talli tarjoaa  hyvän mahdollisuuden.

Aarne Haahtela

Me, jotka olemme tulleet Tallin toimintaan mukaan Arvo Majarannan tai Erkki Koskisen johtaessa, emme ole oppineet tuntemaan Tallin perustajaa Aarne Haahtelaa, jonka mukaan Talli on saanut nimensä. Hänen on täytynyt olla dynaaminen, karismaattinen liikunnan harrastaja, joka on temmannut joukkoon samalla tavalla ajattelevia ikäveljiä. Ruissalon maastossa 1960-luvulla juoksua ja kävelyä harrastaneeseen noin kymmenen miehen porukkaan on liittynyt yhä uusia samanhenkisiä veljiä, mutta ulkona sade, tuuli ja kylmyys asettavat omat rajoituksensa. Onnekas sattuma on ollut se, että Aarne Haahtela on ollut paitsi tulisieluinen urheilumies, myös synnynnäinen johtaja sekä organisaattori.

Aarnen Tallin synty

Aivan ratkaiseva seikka Aarnen Tallin kehitykselle on ollut siirtyminen ulkoradoilta Kupittaan urheiluhalliin. Se on tapahtunut syksyllä 1972. Tuota vuotta voidaan pitää Tallin syntyvuotena. Nimen Aarnen Talli on keksinyt Turun Sanomien urheilutoimittaja Reino Linkosaari. Nyt toiminta ei ollut enää sään armoilla, ja jäsenmäärä kasvoi nopeasti, joten ryhmän oli tarpeen jotenkin järjestäytyä.

Aluksi Turun kaupunki ei ryhtynyt perimään maksua hallin käytöstä, koska tallilaiset kuntoilivat yhdessä muiden urheiluhallin käyttäjien kanssa. Tämän ansiosta toimintaa voitiin jatkaa ilman jäsenmaksua. Kun jäsenmäärä ylitti 200, Talli sai urheiluhallin yläkerran yksin käyttöönsä, ja nykyisin kaupunki laskuttaa hallin käytöstä seuroille sovitun tuntiveloituksen, mutta jäsenmaksua ei edelleenkään ole. Talli on halunnut säilyttää alkuaikojen täydellisen riippumattomuuden kaikesta turhasta byrokaratiasta: se ei ole rekisteröitynyt eikä liittynyt keskusjärjestöihin.

Jäsenistö

Tieto mahdollisuudesta harjoittaa liikuntaa miellyttävässä ryhmässä levisi nopeasti, ja jäsenmäärä kasvoi vauhdikkaasti. Kun toiminnan aloittamisesta oli kulunut neljä vuotta, jäseniä oli jo reilusti yli sata. Nyt tallilaisia on yli 650. Urheiluhallin tilat asettavat rajan jäsenmäärän kasvulle. Koska veljesjoukosta ei mielellään olla poissa, on keskiviikkoisin rataa kiertämässä sekä voimistelemassa nelisensataa miestä, ja pukuhuoneiden naulakot ovat melkein viimeistä sijaa myöten täynnä.

Alkuaikoina jäseniksi pyrkiville ei ollut tarpeen asettaa mitään vähimmäisikärajaa, mutta koska toiminta tapahtuu aamupäivällä, oli osallistuminen käytännössä mahdollista vain eläkeläisille. Nyt on ollut pakko asettaa kaksi ehtoa: tulokkaan pitää olla turkulainen ja ikää vähintään 60 vuotta. Joukon yhtenäisyyttä lisää keltamusta liikunta-asu. Uuden jäsenen on helppo sulautua joukkoon, jossa yhteiskunnallisia eroja ei tunneta. Tallin näkyvä symboli on oma, kelta-musta värinen lippu, jonka juhlallinen naulaus ja siunaus tapahtui 25-vuotisjuhlassa 1997. Juhlatilaisuuksissa yhteen kuuluvuuden tunnetta lisää Irma Heikkilän sanoittama ja Mustan Rudofin sävelin laulettava ”Talli-poikien valssi”. Tallin hyviin käytöstapoihin kuuluu, että ristiriitoja herättäviä puheenaiheita ei oteta esille.

Tallin johtaminen

Monisatapäisen miesjoukon saaminen mielekkääseen toimintaan vaatii suunnittelua sekä johtajia. Tallia johtaa ylitallimestari Erkki Koskinen ja hänen apunaan on toimikunta, johon kuuluu viisi miestä. Heidän tehtävänmukaisia nimikkeitään ovat sihteeri, varatallimestari, taloudenhoitaja, kirjuri sekä pukuvastaava. Juoksu-, kävely- ja voimisteluryhmien ohjaajina toimii kolmisenkymmentä Tallin kouluttamaa jäsentä. Talli suoriutuu toiminnan aiheuttamista kuluista, vaikka jäsenmaksua ei ole, vain pieni liittymismaksu peritään. Vähäistä lisätuloa Talli saa esim. Tallin jäsenluetteloiden,  rintamerkkien sekä urheilupukujen myynnistä, joulujuhlien arpajaisista, ”Avoimien ovien” kahvituksesta yms.

Keskiviikko on tärkeä päivä

Talvikaudella viikon kohokohta on keskiviikkoaamu, jolloin urheiluhalli herää eloon, kun tallilaiset täyttävät sen. Ensimmäiset saapuvat heti seitsemän jälkeen. Erityisen merkittävää on se, että mitään kilpailuhenkeä ei tunneta, vaan jokainen voi hakeutua hänen kuntoaan vastaavaan juoksu-, kävely- ja voimisteluryhmään. Tavoitteena on ikääntyneiden miesten fyysisen kunnon säilyttäminen tai hieman kohottaminenkin sekä sosiaalisten kontaktien tuoma henkinen virkistyminen. Monelle yksinäiselle ikäveljelle tallipäivä saattaa olla viikon tärkein tapahtuma, joka tuo vaihtelua arjen harmauteen. Henkinen kuntoutuminen on yhtä tärkeää kuin fyysinenkin.

Tunnustusta harrastuksen kestävyydestä

Aktiivisen jäsenen palkitseminen lujittaa ryhmään kuulumisen tunnetta. On innostava hetki saada ylitallimestarin kädestä taiteilija Viljo Mäkisen suunnittelema ”Kuntoillen terveyttä” – mitali ja upea kunniakirja.  Mitalia on kolme luokkaa: pronssinen, hopeainen ja kultainen. Ensimmäisen kullatun mitalin on saanut Aarne Haahtela. Kullatun mitalin saaminen edellyttää erityisen ansiokasta toimintaa Tallin johtotehtävissä. Huomionosoituksiin ja palkitsemiseen käytetään lisäksi Arvo Majarannan Tallille hankkimaa standaaria. Kolmannen palkitsemisen jälkeen aktiivista jäsentä muistetaan vielä ruusulla.

Aarnen Talli ei ole salaseura

Tärkeä voimavara tallilaisen liikuntaharrastukselle on läheisten sekä yhteiskunnan tuki. Se hankitaan ja ylläpidetään avoimuudella. Joulun alla järjestetään ohjelmallinen joulujuhla, johon kutsutaan vaimo tai ystävä. Keväällä on ”Avoimien ovien” päivä, jolloin kotiväki voi tulla paikalle toteamaan, miten isän tai isoisän kuntoa pidetään yllä. Silloin on viehättävää nähdä pikkulapsia kiertämässä rataa isoisien seurassa. Ehkä siinä syttyy kipinä koko eliniän kestävään liikuntaharrastukseen. Huoli lasten tulevaisuudesta ei tunne rajoja, ja niinpä Aarnen Tallilla on kehitysmaissa kolme kummilasta. Heidän avustamistaan varten kerätään vuosittain pieni, vapaaehtoinen maksu.

Aarnen Tallin hiihtäjät nähdään kevättalvella Ylläksen hiihtoladuilla. Toukokuussa musta-kelta-asuiset tallilaiset osallistuvat Auran rantojen kävelyyn. Lisäksi heitä nähdään osallistujina, ohjaajina, järjestysmiehinä yms. tehtävissä erilaisissa tapahtumissa. Oma orkesteri ja kuoro takaavat sen, että  musiikki ei puutu juhlahetkistä. Yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat Turun Voimistelijat ry ja Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus.

Eteenpäin keskiviikko kerrallaan

Vaikka lihasten fysiologinen surkastuminen alkaa jo noin kolmenkymmenen vuoden iässä, ei ikämiehenkään ole syytä masentua, sillä liikunnalla pystymme hidastamaan tuota luonnon asettamaa kehitystä. Koska me kävelemme vain kahdella jalalla, on tasapainoa yllä pitävien lihasten harjoittaminen meille erityisen tärkeää, jotta kaatuminen ei katkoisi luita. Liikunta tuo iloa elämään, se kohottaa mielialaa ja on paras lääke moneen ongelmaan. Mikä parasta: siihen ei tarvita reseptiä!

Risto Heikkilän pojan ottamia juhlakuvia (järjestelmäkameralla). Kuviin liitetään tekstejä myöhemmin.