Lisää Ylläksen hiihtoretkestä..

Kuukkelista tulostettua:

Jannen juhlakimara ala Seppo Nessling

(Jos haluat tekstin suurempana: kopioi kuva (hiiren oik. lohko > kopioi > tallenna

johonkin erilliseen tiedostoon) Avaa tiedosto sieltä, niin sitä voi suurentaa tarpeen

mukaan)



Kuukkeli-lehti kertoo Aarnentallilaisista:

(juttu kopioitu Kuukkeli-lehden pdf-tiedostosta, joten se on tässä vähän puutteellinen. En löytänyt
keino sen tallentamisesta suoraan tähän tiedostoon. Samoin kuvat kopioin erikseen)
Aarnentallilaisista
Iso joukko seniori-ikäisiä miehiä hipsuttelee keskiviikkoisin Turussa Kupittaan urheiluhallille.
Tätä on jatkunut jo 1. päivästä marraskuuta 1972 lähtien. Miehet kuuluvat Aarnen Talliin, joka
kokoontuu kello 9 kaksituntiselle harjoitusvuorolleen. Tallin nimi juontuu homman
aloittaneesta Aarne Haahtelasta, joka muutaman miehen porukalla oli tehnyt juoksu- ja
kävelylenkkejä pitkin Turun metsäpolkuja jo 60-luvulta lähtien. Aarnen talli ei ole seura
tai yhdistys, vaan sen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Harjoitus alkaa kävelyllä ja
hölkällä 200 metrin rataa kiertäen. Alkuveryttelyn jälkeen siirrytään joko jumpalle tai
kuntosalille venyttelemään ja vahvistamaan lihaksia ja notkistamaan
rankaa ja antamaan verenkiertoon vauhtia.
Kello 9.50 on vuorossa ylitallimestarin noin 10 minuuttia kestävä päivän sana, jossa käydään
läpi tiedotukset, muistamiset ja esitellään mahdolliset jäseneksi pyrkivät. Heidät hyväksytään
kättentaputuksin ja kannustushuudoin. Aarnen Talli ei olekaan mikään pieni tekijä, vaan jäseniä
on nyt noin 687 ja enimmillään Kupittaalla on tömistellyt yhtä aikaa 479 veljeä.
– Tavoitteena on ikämiesten fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäminen ja ehkä vähän kohottaminenkin, tallilaisten nettisivut kertovat. Työ on ollut useamman palkinnon arvoista.
Jo 40 vuotta Ylläksellä Aarnen talli ei touhua pelkästään Kupittaan hallilla, vaan osa tallilaisista
on vuosittain suunnannut kohti Yllästä viikolla 12. Matka järjestetään veljesseura Turun
Voimistelijoiden kanssa. Ensimmäiset Turun Voimistelijoiden edustajat suunnistivat Lapin hangille
jo 1930-luvulla ja ryhmänä tultiin Leville vuonna 1955. Kiertelyjen jälkeen Aarnen tallin ja Turun Voimistelijoiden lapinpaikaksi vakiintui Mäkelä
Äkäslompolossa 70-luvun alussa.
– Meillä on yhteensä 25 paikkaa varattuna Mäkelän Jukolarakennuksessa ja Oravanpesässä.
Nyt on yksi ylimääräinen ja hän on Mäkelän yläkerran huoneessa, retken johtaja Hans Virtanen
kertoo, kun tallilaiset kokoontuvat Äkäslompolon rannalla olevalle Äkäskodalle.
– Joskus lähtijöitä pitää karsia ja joskus tallilaisia joutuu muistuttaa Ylläksen matkasta. Ensi
vuodellekin paikat on varattu, hän jatkaa. Hiihtoa ja tanssia Ylläksellä ei ole urheiluhallia,
mutta silti aika on kulunut kuin siivillä.
– Tänne on tultu hiihtämään ja tanssimaan. Jokainen on käynyt Riemulla, Äkäshotellilla tai
Huminassa ainakin kerran, Hans Virtanen toteaa ja puhe katoaa hanurin ääneen.
Keskiviikon eli Myllyhiihtopäivän iltakahvit ja alkulämmittelyt illan tansseihin
pidettiin Äkäskodalla Hanuri-Jannen tahtiin.
kuvatekstiä: Turkulainen Aarnen talli tunnusasussaan
 Äkäskodalla. Seura-asusta ei voi puhua, koska Aarnen talli ei ole seura eikä yhdistys, vaan sen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Sadat aarnentallilaiset kokoontuvat keskiviikkoisin Turussa
Kupittaan urheiluhallille kuntoilemaan.

(Päivämäärälliset
kuvat Jukka Heininen, Aarnentalli).
Aarnen talli Ylläksellä hanuria näpelöivä Hanuri-Janne, Janne Narvio, kuuluttaa.
– Meitä hiihti tänään seitsemän miestä Myllyhiihdon perinteistä kiertoreittiä ja monet
muutkin linja-autokyydin jälkeen Myllyltä takaisin kylään, Hans ehtii kehaista ennen lauluun
yhtymistä. Se on hyvin, sillä Turunkin hiihtokelit myöhästyivät tänä vuonna. Lisäkilometrejä on
hankittu hiihtoputkesta, Paimion Paipista. Tarkka päiväohjelma
Kun satoja miehiä kirmaa pitkin Kupittaan hallia, olisi sekasorto äkkiä valmis, jos siellä ei olisi
tarkkaa ohjelmaa. Sama tyyli jatkuu myös Ylläksen reissulla.Jokainen matkalainen on saanut
ennakkoon muistilistan varusteista, tiivistetysti muutakin tietoa, hiihtoretkisuositukset ja
päiväohjelman rungon. Sen mukaan päivä alkaa kello 6.30 aamutoimilla, suksihuollolla
ja retkieväiden teolla. Kahdeksalta ollaan aamiaisella Äkäshotellilla ja noin 9.15 on vuorossa
päivän hiihto. Myllyhiihdon lisäksi päiväohjelmiin on merkitty joka päivälle oma suositus tai useampia, Kahvikeitaalla käynti, Yllästunturin kierto, Ketunlenkki1 tai 2 ja niin edelleen. Pisimmät vaihtoehdot
kiertäville tulee viikossa 177 kilometriä hiihtoa. Se on aika paljon, kun porukan nestori on sentään
84-vuotias ja kaikki muutkin eläkkeellä. Retken johtajan lisäksi ryhmäläisillä on myös kaksi muuta
”matkavirkaa”, majapaikkojen Ylläksellä Aarnen tallin päiväohjelma alkoi 6.30 suksien voitelulla ja hiihtämään lähdetään noin kello 9.15. Toimittajan ”tarkastuskäynnillä” viimeisenä hiihtopäivänä perjantaina 23. maaliskuuta ohjelma piti epäilyksistä huolimatta paikkansa. Teuvo Hannukainen, Pentti Ylinen, Matti Hurri, Matti Ulmala ja Iiro Mäki-Tanila olivat jopa edellä aikataulusta. vanhimmat. He varastoivat
kaikkien kolmen vartin konjakkipullot. Heidän tehtävänään on huolehtia, että saunat ovat
lämpiminä hiihtäjien tullessa retkiltään ja annostella ”virvoitusjuomat" sekä hiihtoretken jälkeen
että iltakahvien yhteydessä. Ja Kupittaan ohjelmaakin muistellaan.
– Joka päivä ennen päivällistä on 15 minuutin venyttelyt. Päiväohjelma päättyy kello 23
hiljaisuuteen.
– Se on kyllä merkitty kotiväkeä varten, retken johtaja joutuu tunnustamaan.
Laulun ja naurunsekainen illanvietto jatkuu, kun toimittaja astuu ulos Äkäskodasta. Kodan
meno saa miettimään, ettei eläkkeellä olo taida olla hullumpaa hommaa, Turussakaan.
Eero