Kullervo Hantulan 40-vuotiskatsaus Aarnen Tallin toimintaan 16.11.2012
AARNEN TALLI – TERVEYTTÄ JA
ELÄMÄNILOA LIIKUNNASTA
Ihminen on luotu
liikkumaan, ja liikunnan harjoittamiseen ei ole yläikärajaa. Todellakin, mitä
enemmän on ikää, sitä ahkerammin on liikuntaa harjoitettava, jotta hyvinvointi ja hyvä elämänlaatu säilyisivät mahdollisimman pitkään.
Keski-ikä on jatkuvasti kohoamassa, ja pian meitä eläkeläisiä on yli miljoona
eli noin yksi viidesosa koko kansasta. Koska useimmat meistä ovat tehneet
elämäntyönsä ryhmän osana ja koska vietämme vapaa-aikamme läheisten parissa, on
luontevaa harrastaa liikuntaa ikätovereiden muodostaman yhteisön jäsenenä. Myös
henkisen hyvinvoinnin kannalta on merkitsevää saada kuulua johonkin ryhmään
työuran päättymisen jälkeenkin. Tähän Aarnen talli tarjoaa hyvän mahdollisuuden.
Aarne Haahtela
Me, jotka olemme
tulleet Tallin toimintaan mukaan Arvo Majarannan tai Erkki Koskisen johtaessa,
emme ole oppineet tuntemaan Tallin perustajaa Aarne Haahtelaa, jonka mukaan
Talli on saanut nimensä. Hänen on täytynyt olla dynaaminen, karismaattinen
liikunnan harrastaja, joka on temmannut joukkoon samalla tavalla ajattelevia
ikäveljiä. Ruissalon maastossa 1960-luvulla juoksua ja kävelyä harrastaneeseen
noin kymmenen miehen porukkaan on liittynyt yhä uusia samanhenkisiä veljiä,
mutta ulkona sade, tuuli ja kylmyys asettavat omat rajoituksensa. Onnekas
sattuma on ollut se, että Aarne Haahtela on ollut paitsi tulisieluinen
urheilumies, myös synnynnäinen johtaja sekä organisaattori.
Aarnen Tallin synty
Aivan ratkaiseva seikka
Aarnen Tallin kehitykselle on ollut siirtyminen ulkoradoilta Kupittaan
urheiluhalliin. Se on tapahtunut syksyllä 1972. Tuota vuotta voidaan pitää
Tallin syntyvuotena. Nimen Aarnen Talli on keksinyt Turun Sanomien
urheilutoimittaja Reino Linkosaari. Nyt toiminta ei ollut enää sään armoilla,
ja jäsenmäärä kasvoi nopeasti, joten ryhmän oli tarpeen jotenkin järjestäytyä.
Aluksi Turun kaupunki
ei ryhtynyt perimään maksua hallin käytöstä, koska tallilaiset kuntoilivat
yhdessä muiden urheiluhallin käyttäjien kanssa. Tämän ansiosta toimintaa
voitiin jatkaa ilman jäsenmaksua. Kun jäsenmäärä ylitti 200, Talli sai
urheiluhallin yläkerran yksin käyttöönsä, ja nykyisin kaupunki laskuttaa hallin
käytöstä seuroille sovitun tuntiveloituksen, mutta jäsenmaksua ei edelleenkään
ole. Talli on halunnut säilyttää alkuaikojen täydellisen riippumattomuuden
kaikesta turhasta byrokaratiasta: se ei ole rekisteröitynyt eikä liittynyt
keskusjärjestöihin.
Jäsenistö
Tieto mahdollisuudesta
harjoittaa liikuntaa miellyttävässä ryhmässä levisi nopeasti, ja jäsenmäärä
kasvoi vauhdikkaasti. Kun toiminnan aloittamisesta oli kulunut neljä vuotta,
jäseniä oli jo reilusti yli sata. Nyt tallilaisia on yli 650. Urheiluhallin
tilat asettavat rajan jäsenmäärän kasvulle. Koska veljesjoukosta ei mielellään
olla poissa, on keskiviikkoisin rataa kiertämässä sekä voimistelemassa
nelisensataa miestä, ja pukuhuoneiden naulakot ovat melkein viimeistä sijaa
myöten täynnä.
Alkuaikoina jäseniksi
pyrkiville ei ollut tarpeen asettaa mitään vähimmäisikärajaa, mutta koska
toiminta tapahtuu aamupäivällä, oli osallistuminen käytännössä mahdollista vain
eläkeläisille. Nyt on ollut pakko asettaa kaksi ehtoa: tulokkaan pitää olla turkulainen
ja ikää vähintään 60 vuotta. Joukon yhtenäisyyttä lisää keltamusta
liikunta-asu. Uuden jäsenen on helppo sulautua joukkoon, jossa
yhteiskunnallisia eroja ei tunneta. Tallin näkyvä symboli on oma, kelta-musta
värinen lippu, jonka juhlallinen naulaus ja siunaus tapahtui 25-vuotisjuhlassa
1997. Juhlatilaisuuksissa yhteen kuuluvuuden tunnetta lisää Irma Heikkilän
sanoittama ja Mustan Rudofin sävelin laulettava ”Talli-poikien valssi”. Tallin
hyviin käytöstapoihin kuuluu, että ristiriitoja herättäviä puheenaiheita ei
oteta esille.
Tallin johtaminen
Monisatapäisen
miesjoukon saaminen mielekkääseen toimintaan vaatii suunnittelua sekä johtajia.
Tallia johtaa ylitallimestari Erkki Koskinen ja hänen apunaan on toimikunta,
johon kuuluu viisi miestä. Heidän tehtävänmukaisia nimikkeitään ovat sihteeri,
varatallimestari, taloudenhoitaja, kirjuri sekä pukuvastaava. Juoksu-, kävely-
ja voimisteluryhmien ohjaajina toimii kolmisenkymmentä Tallin kouluttamaa
jäsentä. Talli suoriutuu toiminnan aiheuttamista kuluista, vaikka jäsenmaksua
ei ole, vain pieni liittymismaksu peritään. Vähäistä lisätuloa Talli saa esim.
Tallin jäsenluetteloiden, rintamerkkien
sekä urheilupukujen myynnistä, joulujuhlien arpajaisista, ”Avoimien ovien” kahvituksesta
yms.
Keskiviikko on tärkeä päivä
Talvikaudella viikon
kohokohta on keskiviikkoaamu, jolloin urheiluhalli herää eloon, kun tallilaiset
täyttävät sen. Ensimmäiset saapuvat heti seitsemän jälkeen. Erityisen
merkittävää on se, että mitään kilpailuhenkeä ei tunneta, vaan jokainen voi hakeutua
hänen kuntoaan vastaavaan juoksu-, kävely- ja voimisteluryhmään. Tavoitteena on
ikääntyneiden miesten fyysisen kunnon säilyttäminen tai hieman kohottaminenkin
sekä sosiaalisten kontaktien tuoma henkinen virkistyminen. Monelle yksinäiselle
ikäveljelle tallipäivä saattaa olla viikon tärkein tapahtuma, joka tuo
vaihtelua arjen harmauteen. Henkinen kuntoutuminen on yhtä tärkeää kuin
fyysinenkin.
Tunnustusta
harrastuksen kestävyydestä
Aktiivisen jäsenen
palkitseminen lujittaa ryhmään kuulumisen tunnetta. On innostava hetki saada
ylitallimestarin kädestä taiteilija Viljo Mäkisen suunnittelema ”Kuntoillen
terveyttä” – mitali ja upea kunniakirja.
Mitalia on kolme luokkaa: pronssinen, hopeainen ja kultainen. Ensimmäisen
kullatun mitalin on saanut Aarne Haahtela. Kullatun mitalin saaminen edellyttää
erityisen ansiokasta toimintaa Tallin johtotehtävissä. Huomionosoituksiin ja
palkitsemiseen käytetään lisäksi Arvo Majarannan Tallille hankkimaa standaaria.
Kolmannen palkitsemisen jälkeen aktiivista jäsentä muistetaan vielä ruusulla.
Aarnen Talli ei ole
salaseura
Tärkeä voimavara
tallilaisen liikuntaharrastukselle on läheisten sekä yhteiskunnan tuki. Se
hankitaan ja ylläpidetään avoimuudella. Joulun alla järjestetään ohjelmallinen
joulujuhla, johon kutsutaan vaimo tai ystävä. Keväällä on ”Avoimien ovien”
päivä, jolloin kotiväki voi tulla paikalle toteamaan, miten isän tai isoisän
kuntoa pidetään yllä. Silloin on viehättävää nähdä pikkulapsia kiertämässä
rataa isoisien seurassa. Ehkä siinä syttyy kipinä koko eliniän kestävään
liikuntaharrastukseen. Huoli lasten tulevaisuudesta ei tunne rajoja, ja niinpä
Aarnen Tallilla on kehitysmaissa kolme kummilasta. Heidän avustamistaan varten
kerätään vuosittain pieni, vapaaehtoinen maksu.
Aarnen Tallin hiihtäjät
nähdään kevättalvella Ylläksen hiihtoladuilla. Toukokuussa musta-kelta-asuiset
tallilaiset osallistuvat Auran rantojen kävelyyn. Lisäksi heitä nähdään
osallistujina, ohjaajina, järjestysmiehinä yms. tehtävissä erilaisissa
tapahtumissa. Oma orkesteri ja kuoro takaavat sen, että musiikki ei puutu juhlahetkistä.
Yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat Turun Voimistelijat ry ja Turun kaupungin
liikuntapalvelukeskus.
Eteenpäin keskiviikko
kerrallaan
Vaikka lihasten
fysiologinen surkastuminen alkaa jo noin kolmenkymmenen vuoden iässä, ei
ikämiehenkään ole syytä masentua, sillä liikunnalla pystymme hidastamaan tuota
luonnon asettamaa kehitystä. Koska me kävelemme vain kahdella jalalla, on
tasapainoa yllä pitävien lihasten harjoittaminen meille erityisen tärkeää,
jotta kaatuminen ei katkoisi luita. Liikunta tuo iloa elämään, se kohottaa
mielialaa ja on paras lääke moneen ongelmaan. Mikä parasta: siihen ei tarvita
reseptiä!
Risto Heikkilän pojan ottamia juhlakuvia (järjestelmäkameralla). Kuviin liitetään tekstejä myöhemmin.