aamuinen sade hiukan haittasi, mutta jo Kauttualla
aurinko pilkisti..
Kohteina Säkylän kalasatama, Kauttuan ruukin tienoo,
Panelian rivimyllyt ja Vuojoen kartano. Näistä vähän
herra googlen tietoutta lopussa:
Kiitokset matkan järjestäjille sekä omille ja "maksetuille"
oppaille.
Alla sillsallattikuvia ...
Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Poikkeuksellisen runsaat, erityisesti rautakautiset löydöt (Käräjämäki, Luistari, Pappilanmäki) tekevät Euraa tunnetuksi. Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan Ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa komea klubirakennus, joka toimii nykyisin ravintolana. Klubirakennus valmistui vuonna 1802. Vuodesta 1907 alkaen metalliteollisuus vaihtui paperin valmistukseen, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti Kauttuan Paperitehtaan. Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Porrastalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.
Eura on kunta Satakunnassa. Kunnassa asuu 12 506 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 630,20 km2, josta 51,33 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 21,6 asukasta/km2. Euran nimikkolintu on härkälintu ja nimikkokasvi pähkinäpensas[7].Kunnan keskustaajamassa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä taajamia ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500.Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.
Panelia on kylä Euran kunnassa Satakunnassa, entisen Kiukaisten kunnan alueella. Paneliassa on ollut asukkaita jo 5000 vuoden ajan ja vieläkin on olemassa säilyneitä merkkejä asumuksista ajalta 1000 eaa. Tuolloin Panelia oli vielä merenrantaa, mutta maankohoamisen vuoksi rantaviiva siirtyi kauemmas ja samalla kylä autioitui noin 2000 vuoden ajaksi. Uudet asukkaat valtasivat Panelian 1200-luvun lopulla.Talkoohengellä on aina ollut vahva sija kyläläisten tekemisessä. Talkoovoimin on tehty niin kirkko, meijeri kuin jäähallikin. Vuonna 2006 Panelia valittiin Satakunnan vuoden kyläksi.[1]
Panelian keskustan läpi virtaa Eurajoki, jonka koskesta sai voimansa harvinainen rivimylly. Neljän erillisen myllyn muodostama kokonaisuus on nyt kotiseutuyhdistyksen hoitamana myllymuseona.
Panelia sai oman murresanakirjansa vuonna 1998, joka on nimeltään Panelias paohataan tällää (Panelian kotiseutuyhdistys ry., Kansantaiteenkeskus - Kaustinen 1998), tekijöinä olivat veljekset Simo ja Pekka Westerholm.
Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen kunnassa Eurajoen rannalla. Kartano oli aikoinaan Satakunnan suurimpia maatiloja. Se on perustettu vuonna 1626 ja sen ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg, joka myöhemmin sai Laitilasta Palttilan kartanon.
Empiretyylinen päärakennus on Suomen kartanoarkkitehtuurin upeimpia luomuksia. Sen on piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1836. Kapteeni Lars Magnus Björkenheim rakennutti kartanolinnan silloin kodikseen. Eri omistajilla oltuaan kartano siirtyi Eurajoen kunnalle vuonna 1933 ja toimi sen jälkeen vuosina 1936–2003 kunnallisena vanhainkotina.[1][2]
Vuonna 2005 päärakennus kaksine ”flyygeleineen” restauroitiin perusteellisesti.Restauroitu kartano toimii kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena sekä ravintolana ja siellä on Posiva Oy:n toimitiloja. Kunnostuksen mahdollisti Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n välinen välinen sopimus, ja hankkeeseen saatiin rahoitusta myös EU:n aluekehitysrahastolta, Suomen valtiolta ja Länsi-Suomen lääninhallitukselta.[3]
Vuojoen metsärata oli kartanon mailla vuosina 1912–1918 toiminut 23 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti